ONM-ABO Bitooteessa 22, 2024
Manni Maree Nageenyaa Jimaata dhufu murtee dhukaasa dhaabuu Ameerikaan wixineesse irratti sagalee kan kennu yoo ta’u, mariin kuatar keessatti itti fufa jedhamee eegamaa ture.
Manni Maree Nageenyaa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii Jimaata darbe murtii Ameerikaan wixineessee fi Gaazaatti dhukaasa dhaabuu gaafatu irratti sagalee ni kenna jedhamee eegama, Gamtaan Awurooppaa “dhaabbanni namoomaa” akka dhaabbatu gaafate, kunis dhiibbaa Israa’el ji’oota shanan xumuruuf qabdu irratti dabaleera -yeroo dheeraaf naannoo Falasxiin irratti boombii darbachuu.
Michuu cimaa Israa’el kan taate Waashingitan, jalqaba MM Israa’el Beeniyaamin Netaaniyaahuu fi waraana Gaazaa keessatti taasisaniif deeggarsa cimaa taasisuu hordofuun suuta suutaan sagalee ishee jabeessaa turte.
Ing waraana Falasxiinota gara 32,000 ta’an itti ajjeefaman addunyaa irratti balaaleffachuu.
Ogeeyyiin Dhaabbata Mootummoota Gamtoomaniis sababa uggura Israa’el irraa kan ka’e beelli akka dhufu akeekkachiisaniiru.
Wixineen barreeffama Ameerikaa kun “dhukaasa hatattamaa fi itti fufiinsa qabu dhaabuun” lammiilee nagaa eeguu fi gargaarsi namoomaa akka kennamu hayyamuuf dirqama ta’uu ibsa. Dhukaasa dhaabuun booji’amtoota Hamaas Onkoloolessa 7 Israa’el irratti haleellaa raawwateen qabate hafan tokko tokko gadhiifamuu irrattis haal-duree ta’a.
Kanaan dura US dhukaasa dhaabuu eeruu irraa of qusachuun murteewwan Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii tokko akka ta’u gaafatan sagalee cufaa gootee turte, yeroo dhiyoo asitti Fulbaana keessa.
Sagalee Jimaata darbe kana kan beeksisan, UN keessatti ambaasaaddarri Ameerikaa, Liindaa Toomaas Giriinfiild, dippilomaatonni Ameerikaa murtoo “tattaaffii dippilomaasii itti fufee jiru kan Gaazaa keessatti dhukaasa hatattamaa dhaabuu mirkaneessuuf kaayyeffate akka qaama waliigaltee booji’amtoonni akka gadhiifaman taasisuutti ifatti deeggaru irratti hojjechaa turaniiru” jedhan akkasumas gargaarsi namoomaa akka dabalu dandeessisa”.
Afaan wixinee Ameerikaa keessatti fayyadamte irratti miira gaarii dhabuun tokko tokko kan ture yoo ta’u, murtoon lammaffaanis afaan cimaa dhukaasa hatattamaan akka dhaabbatu gaafachuun wixinee jira. Qaama miseensota 15 qabu kana keessaa miseensota dhaabbataa hin taane 10 keessaa saddeet deeggarsa qaba.
Tarkaanfiin dippilomaasii UN keessatti fudhatame kun kan fudhatame yeroo hooggantoonni Gamtaa Awurooppaa Biraaselsitti walga’an “hatattamaan gargaarsa namoomaa dhaabuun dhukaasa itti fufiinsa qabuuf kan geessu” Gaazaa keessatti akka ta’u gaafataniiru.
Akkasumas “haalduree tokko malee namoota booji’aman hundi akka gadhiifaman” kan gaafatan yoo ta’u, Israa’el karoora haleellaa guddaa lafa magaalaa kibbaa Raafaa kan lammiileen Falasxiinotaa miliyoona tokkoo ol waraana kana irraa baqatan keessatti raawwachuuf qabdu akka itti hin fufne gaafataniiru jechuun Aljaaziraa gabaaseera.
