Jaal Battee Urgessaa qondaalli siyaasaa Adda Bilisummaa Oromoo (ABO) kaleessa galgala magaalaa dhaloota isaa Maqii, Baha Shaggar keessatti rasaasaan ajjeefame. Jaal Baatteen haadha isaa daawwachuuf mana jireenyaa isaa Finfinne irraa gara magaalaa dhaloota isaatti deebi’ee ture. Hoteela magaalaa Maqii naannoo NOC jedhamuun waamamu qabatee bubbulaa ture. Sana booda halkan walakkaa humnootni tikaatiin kutaa isaa keessaa fuudhanii rasaasa bakka tokkotti itti roobsuun ajjeesan. Waggoota muraasa darban keessa Jaal Batteen irra deddeebiin mootummaa Muummicha Ministeeraa Abiy Ahimedii fi ajaja kallattii qaama dhoksaa Koree Nageenyaa jedhamuun qabamanii mana hidhaatti dararamaa turan. Yeroo dhiyoo kanas gaaffii fi deebii gaazexeessaa Faransaay tokko waliin taasisaniin qaamni mootummaa bilxiginnaa Waraana Bilisummaa Oromoo (WBO) fi Faanno waliin wal ta’uun hokkora keessaa kaasuuf jechuun qabamee hidhamuun isaa ni yaadatama. Humnoonni nageenyaa reeffi isaa akka hin kaane dhorkaa turuun, boodarra ammoo qorannoon reeffaa dabalataa akka hin gaggeeffamne dhorkaaniiru. Sarara qunnamtii gara naannoo sanaattis balleessanii turan.
Jaal Battee Urgessa kan hin dadhabne haqa dhabuu duratti mormii geggeessaa ture. Shaampiyoonaa bilisummaa kan hamilee fi kutannoon uummata isaaf qabu kan hin raafamne daangaa hin qabnee dha. Jaal Batteen cunqursaa duratti dheeratee dhaabbate, egeree sagaleen hundi itti dhaga’amuu fi lubbuun hundi itti dagaaguu danda’u abjoochuuf ija jabaatee hidhaa cunqursaa irratti nuffii malee qabsaa’e. Fuula aangoo duratti sagalee warra sagalee hin qabne, shaampiyoonaa warra ukkaamfamee fi leellisaa warra cunqurfamoo boqonnaa hin qabne ture. Ulfina uumamaa dhala namaa hundaatti amanee hawaasa haqaa fi haqa qabeessa hundaaf ta’u hordofuuf jireenya isaa of kenne.
Garuu wayyoo imalli isaa harka gara jabeessa abbaa irreetiin gabaabfame. Ibsaan abdii kun harka gara laafina hin qabne abbaa irreetiin dhaamfame. Gocha gara jabummaa abshaalummaatiin nurraa fudhatamee, humna amantii isaa fi cimina amala isaa sodaataniin callise.
Ta’us hafuurri isaa jiraataa, namoota humnoota dukkanaa’aa cunqursaa fi jal’ina Itoophiyaa keessa jiran mormuuf ija jabaatan hundaaf ifa qajeelfamaati. Yaadannoo isaa kan kabajnu imimmaan gaddaatiin osoo hin taane, yaada inni jaallatuuf qabsaa’uu itti fufuun gamtaan waadaa seenuuni.
Hafuurri Jaal Batte Urgessaa bara baraan huccuu seenaa saba keenyaatti hodhamee, dhaloota isaa fi dhaloonni ammallee hin dhalanne ka’ee ibsaa bilisummaa akka baatu kakaasa. Batteen nu gidduutti, uummata keessa deemee, hawwii keenya qaama godhate, gammachuu fi gadda keenya keessaa qooda fudhate; injifannoo fi rakkina keenya keessatti. Wareegama ulfaataa inni nuuf kaffaleen, lubbuu inni tuqee fi onnee inni kakaaseen bara baraan isa yaadanna.
Nagaan boqodhu jaal! Abbootiin irree biqilan wal fakkaatan hedduun saba Oromoo hoggansa saamuuf yaalanis, garuu bu’aa tokkollee hin arganne. Kaayyoon ji’a Ebla kana keessa waggaa 45 dura Shinniggaatti rasaasaan dhaabamsiisuuf yaalame hin milkoofne, ammas kaayyoon rasaasa ja’a bakka tokkotti lubbuu jaala keenyaa fudhatte yeroo dhiyootti injifannoon galma gahuu ishee arguuf deemna!
Injifannoo Ummata Oromoof!
Ajaja Ol’aanaa OLF-OLA
Ebla 10, 2024