ONM-ABO Onkoloolessa 17, 2024
Waraanni Ameerikaa Yaman keessaa bakka kuufama meeshaa waraanaa Huutii lafa jalaa hedduu irratti haleellaa qilleensaa dachaa raawwachuu isaa qondaalli ittisa Ameerikaa tokko Roobii galgala Al Arabiya English’tti himaniiru.
Dhaabbileen kunneen meeshaalee waraanaa sadarkaa olaanaa qaban adda addaa kan of keessaa qaban yoo ta’u, dooniiwwan waraanaa fi siiviilii bishaan idil-addunyaa guutuu Galaana Diimaa fi Galoo Galaana Aden keessa deeman irratti xiyyeeffachuuf kan oolu ta’uu qondaalli kun himaniiru.
Hogganaan Peentaagoon Looyd Oostiin akka jedhanitti, xiyyaaronni humna qilleensaa Ameerikaa B-2 bombii darbatan, naannoo Yaman naannoo Huutiin to’atame keessatti bakka kuufama meeshaalee waraanaa lafa jalaa jajjaboo ta’an shan irratti haleellaa sirritti raawwataniiru.
“Kun dandeettii Ameerikaan dhaabbilee mormitoonni keenya hammam gadi fageenyaan lafa jala awwaalaman, jabaatanii ykn jabaatanii yoo jiraatanillee akka hin dhaqqabne gochuu barbaadan irratti xiyyeeffachuu qabdu agarsiisa addaa ture,” jechuun Austin ibsa kennaniin dandeettii sirritti hojjechuuf sadarkaa olaanaa qabaachuu waraana Ameerikaa ibseera.
Ajajni Giddugaleessaa Ameerikaa (CENTCOM) madaalliin miidhaa waraanaa gaggeeffamaa akka jiru ibsuun, agarsiisni jalqabaa garuu haleellaa kanaan lubbuun namoota nagaa akka hin jirre agarsiisa. CENTCOM akkasumas qabeenyi humna galaanaa Ameerikaa akka itti fayyadame ibseera garuu bal’inaan hin ibsine.
Austin waggaa darbe keessa dooniiwwan Ameerikaa fi idil-addunyaa Galaana Diimaa, Bab Al-Mandeb Strait fi Galoo Galaana Aden keessa darban of eeggannoo malee fi seeraan ala haleeluu isaaniitiin Huutii qeeqe.
Haleellaan seeraan alaa Huutii dhangala’iinsa bilisaa daldala idil-addunyaa jeequu, naannoo balaadhaaf saaxiluu, lubbuu namoota nagaa qulqulluu fi lubbuu humnoota Ameerikaa fi michuuwwanii balaadhaaf saaxiluu itti fufee jira jedhan.
US gareewwan haleellaa xiyyaara fe’umsaa hedduu gara Galaana Diimaattis bobbaastee jirti. Akka gabaasa kanaatti gareen haleellaa doonii fe’umsaa guutummaatti fe’ee fi hojjechaa jiru guyyaatti gara doolaara miiliyoona 9tti dhihaatu baasisa. “Akka kanaan walumaa galatti sochiin Ameerikaa naannicha keessatti yoo xiqqaate tilmaamaan doolaara biiliyoona 4.86 kan baasu yoo ta’u, waldhabdeen bal’aan Huutii fi qooda fudhattoota naannichaa biroo waliin jiru yoo furmaata argate malee haalaan ol ka’uu hin oolu,” jedha qorannoon kun jechuun Al Arabiyaa English gabaaseera.
