Gadaan maali?
Jechi “Gadaa” jedhu ummata Oromoo fi sirna bulchiinsa isaa isa addaa, durii kan agarsiisudha. Sirni Gadda dimokraatawaa ta’e kun jaarraa hedduuf ummata Oromoo biratti shaakalaa ture. Sirni Gadaa caasaa siyaasaa qofa osoo hin taane, gama hawaasummaa, aadaa, diinagdee, fi amantaa hawaasa Oromoo hammatee kan hunda galeessa. Sadarkaa sadarkaan kan socho’u yoo ta’u, namoonni dhuunfaa sirna Gadaa keessatti gahee fi itti gaafatamummaa ifatti ibsame keessa darbee yeroon darbaa jiru.
Oromoon maaliif sirna Gadaa uume?
Ummanni Oromoo sirna Gadaa kan hundeesse sababoota ijoo hedduu ta’uu maddeen seenaa adda addaa ni mul’isu.
- Bara jalqabaa akkuma ummanni Oromoo baay’achaa fi lafa adda addaa irratti babal’achaa dhufeen sirna yeroo yeroon gosaa fi maatii walitti fiduu danda’u tokkummaa fi walitti hidhamiinsa eeguun barbaachisaa ture. Sirni kun gareewwan adda addaa hawaasa Oromoo keessa jiran walitti hidhamiinsa akka qabaataniifi waldanda’anii akka waliin hojjatan karaa caaseffama qabu taasiseera.
- Lammaffaa, hundeessitoonni jaarmiyaa caaseffama qabu qabaachuun ummata Oromoo ittisaaf sochoosu, yeroo walitti bu’iinsa nageenyaa fi nageenya isaa mirkaneessuun barbaachisaa ta’uu hubataniiru. Sirni Gadaa gurmaa’ina gahumsa qabuu fi qophaa’ummaa kan hayyamu yoo ta’u, kunis jiraachuu fi eegumsa hawaasaaf murteessaa ture.
- Wal qixa barbaachisaa kan ta’e sirni Gadaa gareewwan Oromoo adda addaa gidduutti walitti dhufeenya amantaa fi aadaa uumuun, miira eenyummaa fi kaayyoo waliinii horachuuf kaayyeffate. Sirni Gadaa barmaatilee amantaa fi aadaa sirna bulchiinsa keessatti walitti makuun hambaalee aadaa fi duudhaa ummata Oromoo cimseera.
Haalli waliigalaa kun hawaasni walitti hidhamiinsa, ittisaa fi aadaan tasgabbaa’aa akka ta’u taasiseera. Kanaaf sirni Gadaa mala bulchiinsa qofa osoo hin taane galeessa fayyaa fi itti fufiinsa waliigalaa ummata Oromoo deeggaru ture.
Sababoota kufaatii Sirna Gadaa
Oromoon hawaasa walitti hidhame sirna bulchiinsa dimokiraatawaa fi walqixxummaa qabu-Gadaa akka ture maddeen seenaa ni ibsu. Hanga dhuma jaarraa 19ffaatti hawaasni Oromoo sirna Gadaa jalatti bulfamaa, gurmaa’ee, socho’aa ture. Amaloota hedduudhaan kan beekamu yoo ta’u, kanneen beekamoo ta’an:
Sirna walqixxummaa, walqixxummaa fi murtee waloo irratti xiyyeeffannoo cimaa kan kennu;
- Hoggansa marsaa, gaheen hojii waggaa saddeet saddeetitti wal jijjiiruun aangoo akka hin walitti qabamneef.
- Adeemsa murtii kennuu hunda hammatee fi hirmaachisaa, gareewwan hawaasaa adda addaa kan hirmaachisu;
- Mala waldhabdee hiikuu, adeemsa gidduu seenummaa fi araaraa gocha aadaa Oromoo keessatti gadi fageenyaan kan maxxane dabalatee;
- Sirna aadaa fi barmaatilee amantaa walitti fiduun, hambaa aadaa fi eenyummaa waliinii ummata Oromoo cimsa. Sirni fi walga’iin yeroo baay’ee muka Odaa, mallattoo sirna Gadaa jalatti raawwatama;
- Sirnichi tuuta umurii ykn sadarkaatiin kan gurmaa’e yoo ta’u, tokkoon tokkoon isaa waggaa saddeet kan turu yoo ta’u, sadarkaa tokkoon tokkoon isaa irratti gahee fi itti gaafatamummaa addaa kan qabu yoo ta’e; fi
- Sirnichi leenjii fi tajaajila waraanaa fi hawaasni yeroo barbaachisaa ta’etti ofirraa ittisuu akka danda’u gochuuf iddoo guddaa kan kennu ta’a.
Sirni Gadaa jaarraa hedduuf caasaa bulchiinsa, sirna, fi qaamolee hafuuraa walitti fiduun ummata Oromoo weerartoota alaa irratti eega’a ture. Duudhaalee tarsiimoo fi naamusa qabuun bu’uura godhachuun dhagaa bu’uuraa tokkummaa Oromoo ta’ee tajaajilaa tureera. Sirni bulchiinsa Gadaa hoggansa ifaafi caaseffama qabu dhiyeessee, murtee fi tarkaanfii ariifataa kan dandeessisu ture. Gidduu kana ummanni deeggarsa dhiyeessee, adeemsa murtee kennuu irratti bobba’ee, humnoota alaa jaarraa hedduuf milkaa’inaan dura dhaabbate. Sirni Gadaas gad fageenyaan kan hafuuraa fi sirna kan qabu yoo ta’u, tokkummaa ummata Oromoo guddisee miira eenyummaa fi kaayyoo cimaa akka qabaatu taasiseera. Amantii waaqa ol’aanaa fi abbootii kabajamoo ta’anitti hundee kan godhate yoo ta’u, Oromoo tiksuu fi qajeelcha jedhamee yaadamaa ture. Gama hafuuraa kun Oromoon qormaata alaa dandamachuu fi walabummaa fi ofiin of bulchuu isaa akka eegu madda kaka’umsaa fi kaka’umsaa ture.
Ummanni Oromoo dur waraana isaa kan Eegdota Biyyaalessaa jedhamuun beekamu daangaa lafaa hundatti bobbaasuun achi buufachuun weerartoota ofirraa ittisaa akka ture seenaan seenaa ni mul’isa. Kutaan waraanaa hundi naannoo isaaniitti akka humna ittisaa ta’ee socho’ee bakka buufate hundatti caffee (yaa’ii) naannoo sanaatti makama ture. Waggaa saddeet saddeetitti bakka bu’oota gara Caffee Biyyaalessaa erguun tokkoon tokkoon caffee naannoo Giddugaleessaa keessatti hirmaachuu itti fufe. Garuu Caffeen naannoo sanaa humnoota ittisaa kanaan suuta suutaan caale. Dabalataan haala siyaasaa Oromiyaa yeroo sanaa tartiibaan jijjiire.
Caffeen biyya keessaa kun jaarraa 17ffaa fi 18ffaa gidduutti walitti dhufeenya giddu galeessa waliin qaban kan addaan kute sababa dhiibbaa humnaa fi dhiibbaa alaatiin. Sana booda waggaa saddeetitti caffee mataa isaa kunuunsuus, tokkoon tokkoon caffee sadarkaa naannootti of danda’e. Dhuma jaarraa 18ffaa fi jalqaba jaarraa 19ffaa keessa hoggantoonni waraanaa Caffee naannoo kanaa naannoo isaaniitti hoggantoota walaba ta’anii of hundeessan. Hoggantoonni waraanaa kunneen erga yeroon isaanii xumuramee booda aangoo dabarsuu dadhabaniiru. Hayyama ummataa ykn Gumii Biyyaalessaa (Caffee Biyyaalessaa) malee aangoo irra turan. Kana waliin abbootiin Gadaa naannoo isaaniitti sirna mootummaa dhalootaa mataa isaanii hundeessan. Mootummaan moototaa hundeeffamuun hooggansa waloo sirna Gadaa akkasumas tokkummaa irratti miidhaa geessiseera.
Sunis dimokiraasii Oromoo keessatti balaa dhoksaa, suuta jedhu jalqabe. Rakkoon kun kufaatii sirna Gadaa, akkasumas dimokiraasiin mataa isaa kufaatii fide. Kunis dhumarratti sirna bulchiinsa giddu galeessaa fi Oromoon akka bittinnaa’u taasiseera. Dhuma jaarraa kudha sagalffaa keessa sirni Gadaa laafaa fi bittinnaa’ee weerartoonni Oromiyaa irratti akka xiyyeeffatan taasiseera.
Dhuma jaarraa 19ffaa irraa eegalee lafti Oromoo humnaan impaayera Itophiyaatti dabalamuu hordofee sirni Gadaa dhorkamee. Kunis gahee qabatamaan hawaasa Oromoo bulchuu keessatti qabu haalaan xiqqeesse. Dabalataanis, gochoonni amantii fi aadaa adda addaa hojiirra oolchuun sirna walqixxummaa kana daran laaffiseera. Bulchiinsa siyaasaa giddu galeessa ta’uu fi caasaan bulchiinsa sadarkaa sadarkaan jiru dirqiin hojiirra oolchuun sirna Gadaa golguun caasaan hawaasdinagdee fi siyaasaa bulchiinsa Oromoo akka diigamuu fi bu’aan isaa marginalization akka ta’u taasiseera. Sirni Gadaa gadi bu’aa dhufuun, duudhaalee fi seera Oromoo—safu—is manca’ee ykn hammaatee, caasaan hoggansa isaanii gadi bu’uu fi wal kabajuun akka dhaban taasiseera.
Sirni Gadaa dadhabuun miidhaa akkamii fide?
Sirni Gadaa dadhabuun qabsoo bilisummaa fi haqaa Oromoo irratti dhiibbaa guddaa geessiseera. Sirni Gadaa Uummata Oromoo tokkoomsuu fi diddaa gidduu seenummaa alaa gurmeessuu keessatti gahee olaanaa qaba ture. Haa ta’u malee, manca’uun sirnichaa dandeettii fi tokkummaa isaanii karaa hedduun of sochoosuu hir’isee jira.
- Tokkoffaa sirni Gadaa laaffisuun ummata Oromoo tokkummaan akka dhabamu taasiseera. Sirni Gadaa dur murtee fi tarkaanfii waloo bu’uura kan kennu yoo ta’u, Oromoon sochii isaa bu’a qabeessa ta’een akka sochoosuu fi qindeessu kan taasisu ture. Sirni kun gadi bu’aa dhufeen Oromoon gargar ciccitaa fi gurmaa’ina dhabee qabsoo bilisummaa fi haqaaf godhamu keessatti fuula tokkummaa dhiyeessuun akka isa rakkisu taasiseera.
- Lammaffaa, sirni Gadaa dadhabuun hawaasa Oromoo keessatti hoggansi bu’a qabeessa ta’e akka hin qabaanne taasiseera. Sirni Gadaa gaggeessitoota qabsoo haqaaf ummata qajeelchuu danda’an filachuu fi humneessuuf mala kan kenne ture.
- Dhuma irrattis sirni Gadaa laaffisuun ummata Oromoo alaa too’achuu fi faayidaarra oolchuuf gumaacheera. Caasaaleen bulchiinsa aadaa gadi bu’aa dhufuun Oromoon dhiibbaa alaa fi gidduu seenummaaf saaxilamaa dhufeera. Kunis qooda fudhattoonni alaa qabsoo Oromoo dantaa ofiitiif akka fayyadaman taasisuun, dandeettii Oromoon bilisummaa fi haqa dhugaa gonfachuuf qabu laamshesseera.
- Caalaatti ammoo bulchitoonni Abisiiniyaa dimokiraasii Oromoo (sirna Gadaa) bulchiinsa Abisiinaatiin bakka buusaniiru. Kanarraa kan ka’e, qabsoon Oromoo hiree murteeffannaa walabummaa qofa osoo hin taane, sirna dimokiraasii keenya deebifnee argachuudha.
Karaan gara fuulduraatti
Walumaagalatti, manca’iinsi sirna Gadaa walitti hidhamiinsaa fi dimokiraasii dhabuu, hoggansa gaarii dhabuu fi qabsoo bilisummaa Oromoo irratti too’annoo alaa fiduu danda’eera.
Mul’ata Oromoo deebifachuuf tarkaanfiin jalqabaa dandeettii ummata isaa sochoosuu fi walitti hidhamiinsa haaraa, caalaatti dandamatu horachuu irraa eegala – kunis hundi sirna Gadaa deebi’ee ijaaramuun kan barbaachisudha.