ONM-ABO Sadaasa 12, 2025
Somaalilaand viizaa fi hayyamni imala biyyi ollaa Somaaliyaa irraa kenname naannoo ishee seenuuf seera qabeessa akka hin taane labsite.
Qajeelfama seeraa Dilbata darbe baasteen, Ejensiin Immigireeshinii fi To’annoo Daangaa Somaliland namoonni dhuunfaa sanadoota kana qaban akka hin seenne dhorkamaniiru.
Lammiin biyya alaa buufata xiyyaaraa idil-addunyaa Somaliland lamaan keessaa tokko, ykn imbaasii, ergamaa ykn qoonsilaa yeroo ga’u viizaa argachuuf barbaaduu qaba.
Somaalilaand Keeniyaa, Itiyoophiyaa fi Ameerikaa dabalatee biyyoota muraasa keessatti bakka bu’ummaa dippilomaasii hundeessiteetti.
Qajeelfamni kun kan ba’e pirezidaantiin Abdirahmaan Mohaammad Abdullaahii, maqaa Iiroo jedhamuun beekamu, sirni e-Vizaa haaraa Somaaliyaa “seeraan akka hin hojjenne” erga labsanii guyyaa tokko booda.
Pirezidaantichi ministeera siiviil aviyeeshinii erga daawwatanii booda, abbaa biyyummaa rippabiliika ofiin jette “lafa, galaanaa fi qilleensa ishee” irrattis irra deebi’anii mirkaneessaniiru.
“Dhaalli qilleensaa Rippabiliika Somaaleelaand dhimma kabaja biyyaa, dirqama abbaa biyyummaa, fi aantummaa tarsiimooti. Sabni keenya waardiyyaa samii isaa irratti araaramas hin kennu,” jechuun Pirezidaanti Iiroon ibsa Sanbata darbe kennaniin dubbataniiru.
Wiixata irraa eegalee xiyyaaronni naannoo qilleensaa Somaalilaandii seenan ykn ba’an hundis aangawoota naannoo addaan ba’e kanaa irraa hayyama sirnaa argachuuf dirqama qabu.
Tarkaanfiin kunniin Somaalilaand daangaa ishee irratti to’annoo cimsuu fi abbaa biyyummaa ishee cimsuuf yaaluu ishee agarsiisa.
Somaalilaandiin bara 1991 Somaaliyaa irraa addaan baatee kan turte yoo ta’u, sadarkaa idil-addunyaatti akka biyya walabaatti beekamtii hin arganne jechuun Africanews gabaaseera.
